Translate

torstai 17. maaliskuuta 2016

Uutta tekstiä

Viime vuosi oli itselleni hankala , kun sairastelin puoli vuotta alaselän kanssa ja oli kaikenlaista muuta epämääräistä.
Kangasalta muutin sitten  tänne Varkauteen, 30.10.2015 lähtien olen ollut Varkautelainen :)
Nyt on uudet kujeet ja uudet vesistöt.
Vaappujen teko ja blogin väsäily on jäänyt vähiin, mutta pikkuhiljaa muutos on parempaan suuntaan. Kiitoksia kaikille lukijoille, tukijoille jne. !

31.tammikuuta 2016

Korkkasin pilkkikauteni ja kävin tutustumassa uuden asuinpaikkani poukamaan. En montaa reikää tehnyt, mutta tuli vähä kokeiltua kaikuluotaimeni käyttöä talvioloissa.
Ei ollut kaloja liikkeellä, mutta pääasia oli avata kausi !
Poukama on matala ja kuulema vasta jäiden lähdön jälkeen sinne tulee hyvin kalaa.







05.03.2016 Ei ollutkaan mp- reissu ;)

Pääsen liikkeelle uuden pilkkikaverini kanssa ja toinen pilkkireissui saikin uutta potkua, kun oli paikallinen mukana ja seura aina piristää.  
Kävimme ensin Puurtilan jäällä, mutta oli erittäin nihkeätä. Vain kaksi pientä sinttiä pystypilkillä. Ei ollut syvällä, syvänteen reunalla tai matalassa aktiivista kalaa.  Luovutimme ja lähdimme autoon juomaan kahvia , sekä syömään eväitä. 


Ylhäällä kuvassa pilkkikaverini jäällä 




" Kaikuluotaimesta on mukava katsella syvyyksiä, kaloja , kalojen reagointia pilkkiin ja oman pilkin liikettä. "




Paikka vaihtuu...

Eväiden syönnin jälkeen päätimme vielä lähteä toiselle paikalle kokeilemaan ja päätin jättää pulkan kaikuluotaimen kanssa auton takakonttiin. 


Nyt oli paljon otollisemman näköinen kalastusalue, silta ja kapeampi vesialue ja hieman virtaavaa vettä.  Jäällä oli yksi pilkkimies ja jututimme häntä. Oli kuulema ollut tunnin verran ja vähän ahvenia tullut, pienen ahvenkukon niistä saisi juuri kasaan. 

Kairasimme lähistölle joitakin reikiä ja kalakaverini kiskaisikin pienen hetken kuluttua sinttiä ylös. Minulla oli särkeä ja yksi ehkä 90g ahven. Vaihdoin puntareihin ja silloin tällöin sintit yrittivät ottaa kiinni ilman tulosta. Vaihdoin reikää ja olin nyt hieman lähempänä siltaa ja keskellä. 
Siiman päähän laitoin Nils Master Rotinkainen tasurin ja sen pienimmän mallin. Ajattelin, jos olisi vaikka isompaa ahventa kytiksellä. Fluori vatsa on hyvä silloin kuin on tummaa vettä tai keli on pilvinen. 

Kalakaverini vaihtoi reikää ja kummasteli, kun syönti loppui yhtäkkiä. 
Minä taas huudahdin, että nyt jotakin isompaa kävi kokeilemassa pilkkiä. Ilmeisesti ampui hieman ohi pilkistäni, mutta tunsin hetken kuin olisi ollut jotain painavempaa siiman päässä. Nostin hieman pilkkiä ylös ja värisyttelin varovasti samaan aikaan kun nostin ylöspäin tasuria, kun istueltani nousin pystyyn. Ja sitten annoin pilkin mennä takas alas. Heti sillä räpäyksellä kala otti kiinni ja tuntui kuin olisi jäänyt pohjaan! Siimani oli jotain 0,20-0,25mm paksusta ja tuumailin, että kumpa nyt ei vain katkeaisi. Yritin pysyä rauhallisena ja pidin siimaa sormissani, siima heilui nyt avannossa vimmatusti ja tuumailin, että nyt on hauki siellä riehumassa eikä ahven. Vettä oli siinä kohtaa 1,5m ja joudun hieman päästää siimaa sormieni välistä menemään silloin kuin hauki syöksähteli. Hetken kuluttua rauhottui tilanne ja sain kiskottua 6" moran tekemästä reiästä kalan jäälle. Tunne oli aivan mahtava! 
Oli huulesta takakoukku kiinni ja kala oli vääntänyt takakoukun ihan vinoon, hampaanjälkiä jäi tasurin uintilevyyn. 
Nyt tasuri on hyllyssäni viettämässä eläkepäiviään. 




Hauki painoi 850g ja pituutta oli 53cm.

Ehdottomasti yksiä parhaimpia hetkiä harrastuksen parissa ja jäi tästä reissusta mukavat muistot! 

















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti